Topic outline

  • Tervetuloa Metsäalan työelämäkurssille!

    Metsäalan työelämäkurssin toteuttivat yhteistyössä Helsingin yliopisto, Koneyrittäjät ry, Loimu, Meto, Metsäkoulutus ry, Metsäteollisuus ry, Teollisuusliitto, Tredu, Yksityismetsätalouden työnantajat YT ja Työtehoseura. Kurssi toteutettiin Metsämiesten Säätiön rahoituksella.

    Kurssin oppimateriaalit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Kurssin sisällön näet vasemmalla olevasta valikosta.

    JOS haluat tehdä kurssin päätteeksi kertauskokeen, luo itsellesi käyttäjätunnus ja kirjaudu kurssille.

    Kun olet tehnyt kertauskokeen ja saanut siitä riittävästi pisteitä, saat käyttäjätunnukseesi liittämääsi sähköpostiin osaamismerkin kurssin suorituksesta.


  • 1 Työmarkkinat

    Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on perustunut sopimiseen ja sovittelemiseen. Tämä merkitsee sitä, että lähes kaikki työelämään liittyvä lainsäädäntö valmistellaan kolmikantaisesti hallituksen sekä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteistyönä. Sopimuksia on tehty pääasiallisesti työmarkkinajärjestöjen kesken, mutta myös siten, että maan hallitus on osallistunut.

    Työmarkkinoilla on työnantajia ja -tekijöitä ja yksityisiä sekä julkisia toimijoita. Töitä voidaan tehdä joko työntekijänä tai yrittäjänä. Silloin, kun työn suorittaa työntekijä, työn tekemisestä sekä siihen liittyvistä työehdoista on määrätty tarkasti eri tason määräyksillä ja sopimuksilla, kuten työehtosopimuksilla ja työsopimuksilla. Yritysten väliset sopimukset työn tekemisestä ja siitä maksettavasta korvauksesta eivät ole yhtä tarkasti määrättyjä. Kolmas tapa tehdä töitä on apurahalla tai stipendillä työskentely. Siinä ei olla työsuhteessa eikä kyse ole varsinaisesta yrittämisestä. Mutta omasta sosiaali- ja eläketurvasta on syytä itse huolehtia varsinkin jos on pidempään apurahatutkijana.Suomalainen työehtojen neuvottelujärjestelmä

    Metsäalan työmarkkinat muodostuvat kaikista toiminnoista, joissa puuta tuotetaan, korjataan ja kuljetetaan tuotantolaitoksille, jalostetaan tuotteiksi sekä myydään ja toimitetaan asiakkaille eri puolilla maailmaa. Näiden lisäksi metsäalan työmarkkinat käsittävät puuntuotantoa ja työtä metsätiloilla, metsäntutkimusta, luontoarvojen kartoittamista ja suojelua, lain valvontaa sekä metsien eri käyttömuotojen suunnittelua ja yhteensovittamista.

    Metsäalan merkitys Suomen kansantaloudessa on keskeinen, sillä metsäala kattaa hieman yli 20 prosenttia Suomen vientituloista ja se on monessa maakunnassa kantava elinkeino.



    Lisätietoa

    Page: 1File: 1URL: 1
  • 2 Töissä metsäalalla

    Metsiä Suomessa on noin 23 miljoonaa hehtaaria, mikä on korkein metsäpinta-alaosuus Euroopassa. Metsistämme yksityisessä omistuksessa on yli 60 prosenttia ja valtiolla noin 26 prosenttia. Osakeyhtiöiden, kuten teollisuuden, omistuksessa on kuusi ja muiden tahojen hallinnassa viisi prosenttia. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltuja ja muutoin rajoitetusti(mm. metsälakikohteet) metsätalouden käytössä.

    Metsät ovat Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. Teollisuuden perusta ovat perinteiset mekaaninen ja kemiallinen puunjalostus, mutta uusia tekniikoita käyttämällä niistä on saatu aivan uudenlaisia sovelluksia. Suomen metsäteollisuuden tuotteet ovat maailmalla kysyttyjä ja ne muodostavat vuodesta riippuen yhden Suomen kolmesta suurimmasta vientialasta.


    Tullin vientitilasto 2001-2020


    Metsänkasvatuksessa ja puunkorjuussa korostuvat puuntuotannon tehokkuuden lisäksi metsien hoito kestävästi. Työ on pitkäjänteistä, sillä siinä on otettava huomioon metsän kasvunopeus ja sen monimuotoisuuden säilyttäminen.

    Metsäteollisuusyritykset ovat suomalaisyrityksistä kansainvälisimpiä ja kuuluvat alallaan maailman suurimpien joukkoon. Ne tarjoavat monipuolisia työtehtäviä niin metsässä, toimistossa kuin tuotantolaitoksissa.

    Metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa työskentelee yhteensä noin 54 000 henkilöä, joista metsätaloudessa noin 17 000. Metsäteollisuuden osuus on noin 37 000 henkilöä. Näistä noin 18 000 työskentelee paperiteollisuudessa ja 19 000 puutuoteteollisuudessa sekä noin 9 000 henkilöä huonekalujen valmistuksessa. Näiden lisäksi metsäala työllistää välillisesti noin nelinkertaisen määrän työvoimaa muilla aloilla, kuten esim. logistiikassa tai luontomatkailussa.

     

     Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2019


    Metsäsektorin työnantajia

    Metsäsektorilla on tarjolla runsaasti erilaisia työtehtäviä ja työnantajia. Puuntuottamisen, -korjuun ja kuljetuksen tehtävissä työskentelevät yleensä ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet metsuri-metsäpalvelujen tuottajat, metsäkoneen- ja puutavara-autokuljettajat, mutta myös korkea-asteilla koulutetuille metsätalousinsinööreille ja metsätieteiden maisterille on kysyntää esimerkiksi suunnittelu- ja esimiestehtävissä sekä asiakaspalvelussa. Lisäksi metsäteollisuuden tuotantolaitokset ja metsäteollisuustuotteiden myynti- ja markkinointitehtävät työllistävät metsäalan ammattilaisia. Nämä tehtävät sijoittuvat yksityiselle sektorille, eli työnantajat ovat yksityisiä yrityksiä, yhdistyksiä jne.

    Julkinen sektori työllistää myös metsäalan ammattilaisia. Nämä toimijat ovat mm. valtion ja kuntien tai kuntayhtymien omistamia yrityksiä tai laitoksia. Julkisella sektorilla metsäammattilaiset toimivat esimerkiksi koulutus- ja tutkimustehtävissä tai viranomaistehtävissä valvomassa esimerkiksi metsälain noudattamista. Myös erilaiset metsien monikäyttöön tai suojeluun liittyvät suunnittelutehtävät sijoittuvat usein julkiselle sektorille. Puuntuottamiseen ja -korjuuseen liittyviä tehtäviä julkisella sektorilla tarjoavat valtion metsiä hallinoiva Metsähallitus sekä eräiden kuntien ja kaupunkien metsäomaisuutta hallinoivat osastot.


    Yksityisen sektorin työnantajia
    • kone- ja kuljetusyritykset
    • metsäpalveluita tarjoavat yritykset
    • metsäteollisuusyritykset
    • metsänhoitoyhdistykset
    • yhteismetsät
    • järjestöt ja säätiöt

    Julkisen sektorin työnantajia
    • Metsäkeskus
    • Metsähallitus
    • Luonnonvarakeskus
    • yliopistot ja ammattikorkeakoulut
    • ammatilliset metsäoppilaitokset
    • kuntien ja kaupunkien metsä- ja puisto-osastot


    Esimerkkejä metsäalan työtehtävistä

    Metsäneuvoja



    Metsäsuunnittelija


    Puunostaja


    Metsuri


    Metsäkoneenkuljettaja


    Puutavara-auton kuljettaja




  • 3 Työelämän pelisäännöt

    Työlainsäädännön lähtökohtana työntekijän suojeluperiaate

    Työlainsäädännössä on pakottavia säännöksiä, joista ei voi sopimuksin poiketa työntekijän vahingoksi. Tällaisia säännöksiä ovat esim. työsuhdeturvasta, määräaikaisen sopimuksen solmimisen edellytyksistä ja yleissitovan työehtosopimuksen määräysten noudattamisvelvollisuudesta.

    Työlainsäädännössä on myös säännöksiä, joista voidaan poiketa työehtosopimuksella, esim. sairausajan palkkaa koskeva säännös ja jotkut työaikoja koskevat säännökset. Näiden lisäksi on lakisäännöksiä, joita sovelletaan ainoastaan, jos muusta järjestelystä ei ole sovittu.

    Työehtosopimuslailla säädetään työnantajan ja työnantajayhdistyksen sekä työntekijäyhdistyksen oikeudesta sopia työnantajaa ja työntekijöitä velvoittavista ehdoista. Työehtosopimuksilla on sovittu mm. työstä maksettavasta palkasta ja työajoista.

    Työsuhteen ehdot voivat käytännössä määräytyä lain, työehtosopimuksen, työsopimuksen tai muun työpaikalla paikallisesti tehdyn sopimuksen mukaan. Koska sekä lain säännökset että työehtosopimuksen määräykset asettavat vähimmäistason, työntekijän kannalta paremmista ehdoista on aina mahdollista sopia myös alempiasteisin normein, kuten työsopimuksella.

    Vähimmäistyöehdot

    Työsuhteissa sovellettavat vähimmäistyöehdot määräytyvät lain ja yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. Valtioneuvoston asettama lautakunta vahvistaa, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova.

    Työhön perehdytys

    Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että saat tarvittavan perehdytyksen työhön. Perehdyttämisellä on tärkeä vaikutus, että työntekijä ei aiheuta vaaraa itselleen eikä muille. Kun saat riittävän perehdytyksen se auttaa sinua oppimaan työtehtäväsi nopeammin ja tiedät mitä sinulta työntekijänä odotetaan.

     


    Työelämän pelisäännöt


    Työelämässä Sinun on tärkeää muistaa

    Tee hyvä ensivaikutelma - ole ajoissa

    Selvitä aina mihin aikaan työsi alkaa, jotta et myöhästy. Kännykän kalenteriin on helppo kirjata, mihin aikaan ja kenen luona sinun pitää olla. Muista ilmoittaa heti työpaikalle, jos myöhästyt tai olet sairastunut.

    Tee työsopimus kirjallisena

    Tee aina kirjallinen työsopimus työnantajasi kanssa, sillä suullisen sopimuksen sisältöä on vaikea todistaa. Lisäksi työsopimus kannattaa tehdä kahtena kappaleena, joista toinen jää sinulle ja toinen työnantajallesi. Sopimuksessa sovitte työn tekemisestä, työstä maksettavasta palkasta, muista eduista ja ehdoista. Muista lukea sopimus tarkkaan, ennen kuin allekirjoitat sen. Metsäsertifiointi edellyttää kirjallista työsopimusta toimintansa piiriin kuuluvilta.

    Toimita verokortti työnantajalle

    Verokortti on kortti, jonka verohallinto lähettää kaikille yli 15-vuotiaille postissa, mutta voit myös tilata ja tulostaa uuden verokortin vero.fi -sivustolta. Verokortin toimittaminen on tärkeää, sillä muuten palkastasi menee 60 prosenttia veroa.

    Muista hyvät käytöstavat

    Töissä tapaat jatkuvasti uusia ihmisiä ja parhaiten teet hyvän ensivaikutelman itsestäsi, kun muistat hyvät käytöstavat. Katso siis ihmisiä silmiin ja hymyile, kättele tapaamasi henkilö ja ole kaikille ystävällinen.

    Ole oma-aloitteinen

    Oma-aloitteisuus tekee vaikutuksen työnantajaan. Jos suinkin on mahdollista, niin pyri selvittämään ongelmat itse ensin, mutta käänny sitten tarvittaessa työnantajasi puoleen.

    Ole osa työyhteisöä

    Juttele rohkeasti työkavereillesi ja kuuntele kun sinulle puhutaan. Hyvä tapa tutustua työkavereihin on mennä heidän kanssaan lounaalle.

    Tutustu työpaikkasi taustoihin ja toimintatapoihin
    Toimi avoimesti ja rehellisesti.
    Älä kerro työpaikkasi sisäisistä asioista ulkopuolisille
    Kysy rohkeasti apua
     
    Pyydä työtodistus

    Muista pyytää työsuhteen päättyessä työtodistus. Näin sinulla on taas yksi dokumentti lisää omaan ansioluetteloosi, ja sitä kautta työnhaku taas seuraavalla kerralla helpottuu.



    Lisätietoa

    Files: 3URLs: 2
  • 4 Työn hakeminen

    Työnhakemisessa sinun itsesi tulee olla aktiivinen ja oma-aloitteinen. Onnistuneen työnhaun aluksi tulee sinun tunnistaa tavoitteesi ja osaamisesi sekä arvioida realistisesti omat kehittymistarpeesi. Myös omia työnhakutaitojasi voit ja kannattaa kehittää. 

    Etsi töitä laajalta alueelta ja hae erityyppisiä töitä lannistumatta. Ole valmis kokeilemaan myös määräaikaisia työsuhteita tai vuokratyötä. Ne avaavat ovia pysyvään työhön.


    Tietoja avoimista työpaikoista voit löytää esimerkiksi

    • kysymällä suoraan yrityksistä ja jättämällä avoimen työhakemuksesi
    • TE-toimistosta http://www.te-palvelut.fi/te/fi/
    • lehdistä ja yritysten kotisivuilta
    • internetin rekrytointi- ja työpaikkasivuilta
    • rekrytointitapahtumista ja -messuilta
    • tuttavaverkoston tai aikaisempien työkavereiden tai sukulaisten kautta

      








    Työhakemus

    Kiinnostavan työpaikan löydyttyä on aika laatia työhakemus. Sen tärkein tehtävä on avata ovi sinulle työhaastatteluun. Hyvä työhakemus on

    • selkeä ja napakka
    • kertoo, kuka olet, mitä työtä haet ja miksi haet
    • työhakemuksessasi tulee vastata työnhakuilmoituksessa esitettyihin   
    • kysymyksiin. Katso tarkemmin videolta:

    http://puuhuolto.fi/kohti-tyoelamaa/tyonhakijana/tyohakemus/.

     

       

    Ansioluettelo (CV)

    CV kertoo yhdessä hakemuksesi kanssa, miksi juuri sinulla on edellytykset avoinna olevaan työtehtävään. Se kertoo tiiviissä muodossa

    • henkilötietosi. Tietoja perhesuhteista tai syntymäajasta ei tarvitse laittaa.
    • koulutuksesi
    • työkokemuksesi ja osaamisesi. Kerro erityisesti saavutuksesi kyseisestä 
    • tehtävää ajatellen
    • harrastuksesi
    • mahdolliset luottamustoimet
    • maininta suosittelijoista ja heidän yhteystietonsa

                             



    Panosta hyvän työhakemuksen ja ansioluettelon tekemiseen. Ne joko avaavat tai sulkevat ovia haluamiisi työpaikkoihin. https://www.loimu.fi/tyo-ja-ura/tyonhakijoille/tyonhaun-ohjeistus/


    Työhaastattelu

    Työnantaja valitsee hakemusten perusteella tehtävään sopivimmat hakijat työhaastatteluun. Haastattelussa käydään läpi työtehtävän kannalta keskeiset asiat, kuten

    • kokemus ja koulutus alalta - edelliset työnantajat
      • varaa alkuperäiset tutkinto -ja työtodistukset haastatteluun mukaasi
    • asennoituminen työhön
    • erityistaidot, joista on hyötyä ko. työssä
    • miksi työnhakija on hakeutumassa tehtävään?
    • palkkatoive

     




    Haastattelija ei saa kysyä sinulta työtehtävän kannalta epäolennaisia, henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä, kuten

    • poliittinen suuntautuminen
    • sukupuolinen suuntautuminen
    • perhesuhteet
    • etninen tausta
    • uskonnollinen suuntautuminen tai
    • terveydentila niiltä osin kun se ei liity työtehtävän hoitamiseen

     

    Valmistaudu kertomaan haastattelijalle osaamisestasi lyhyesti ja selkeästi. 

    • Usko omaan osaamiseesi. Kaikilla on hyviä ominaisuuksia, sinun on vain tunnistettava omasi.
    • Tunne itsesi mahdollisimman hyvin. Osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on yhtä tärkeää kuin osaaminen itsessään.
    • Anna positiivinen ja avoin kuva itsestäsi, mutta muista olla oma itsesi.
    • Anna ehdotus, oma näkökulma tai ajatus johonkin esiin tulevaan tai somessa mainittuun kehityskohtaan ja anna ratkaisu siihen. Näin erotut joukosta ja jäät mieleen.

    Harjoittele tätä varten lyhyt hissipuhe videon avulla:




     

    Lisää vinkkejä valmistautua haastatteluun: http://puuhuolto.fi/kohtityoelamaa/tyonhakijana/tyohaastattelu/



    Lisätietoa


    URL: 1Files: 2
  • 5 Työsuhteen solmiminen

    Kun työnhakusi on päättynyt onnistuneesti, on aika tehdä työsopimus. Työsopimuksella sovit työnantajasi kanssa työsuhteeseesi liittyvistä työnantajan ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.

     

    Työnantajalla on työnjohto-oikeus eli oikeus määrätä mm.

    • työn sisällöstä, suoritustavasta ja laatutavoitteista
    • missä ja milloin työtä tehdään
    • työntekijöiden loma-ajoista ja työajan lyhentämispäivien pitoajankohdasta
    • koulutuspäivistä tai muista työstä poissaoloista
    • työnjohdon asettamisesta

    Työnjohto-oikeuden käytön on kuitenkin tapahduttava työsopimuksen, työehtosopimuksen ja lakien mukaisesti ja työntekijöitä tasapuolisesti kohdellen.

     

    Työntekijä on velvollinen tekemään työsopimuksen mukaista työtä huolellisesti ja työnantajan ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Työntekijän on noudatettava työturvallisuusvelvoitteita. Hän ei saa ryhtyä työsuhteen aikana kilpailevaan toimintaan, eikä käyttää hyväkseen tiedossaan olevia ammatti- ja liikesalaisuuksia. Työntekijän on oltava myös lojaali työnantajaansa kohtaan; esimerkiksi työantajan haukkuminen somessa ei ole sopivaa.

    Työntekijällä on kokoontumisoikeus taukojen aikana sekä työajan ulkopuolella, oikeus valita luottamushenkilö ja saada pyynnöstä työtodistus. Lisäksi työntekijällä on yhdistymisvapaus eli hän voi liittyä vapaasti esimerkiksi ammattiyhdistykseen.




    Työsopimus

    Työsopimuksesi perustana ovat työsopimuslaki ja työehtosopimus. Työsopimuksessasi ei voida sopia työntekijän kannalta heikommista ehdoista kuin laissa ja alalla sovellettavassa työehtosopimuksessa on määritelty. Mikäli tällaisista ehdoista on sovittu, ovat ne pätemättömiä.

    Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jos sopimus on suullinen, niin silti keskeiset ehdot annettava kirjallisena viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun mennessä.

    Vaikka lain mukaan suullinenkin sopimus on sitova, kannattaa sopimus tehdä kirjallisena, koska erimielisyystapauksissa kirjallisesta sopimuksesta selviää, mitä on sovittu. Metsäalalla PEFC- ja FSC- metsäsertifiointijärjestelmät edellyttävät, että sertifiointijärjestelmässä mukana olevat yritykset tekevät työsopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne.

    Työsopimuksen tulee sisältää vähintään seuraavat asiat

    • työnantajan tiedot
    • työntekijän tiedot
    • työsopimuksen kesto
    • tieto mahdollisesta koeajasta
    • mahdollisen määräaikaisuuden syy
    • noudatettava työaika
    • mahdollisten ylitöiden korvaamistapa
    • työn tekemispaikka
    • matkakustannusten korvaamistapa
    • työtehtävät
    • palkka ja palkanmaksukausi
    • vuosiloma
    • irtisanomisaika
    • noudatettava työehtosopimus
    • päiväys ja molempien osapuolten allekirjoitukset

    Työsopimuspohja https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/338901/Ty%C3%B6sopimuslomake/20ded5b7-fd41-4f9a-b5b2-6418288f860c

     






    Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus?

    Työsopimuksesi voidaan sopia toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään joko irtisanomalla tai purkamalla se asiallisilla perusteilla. Työntekijä ei tarvitse erityistä perustetta irtisanoutumiselleen. Hän on kuitenkin velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaa.

    Työnantajalla puolestaan tulee olla irtisanomiseen asiallinen ja painava syy. Näitä ovat taloudellinen ja tuotannollinen peruste tai työntekijän henkilöön liittyvä peruste. Myös työnantajan tulee noudattaa irtisanomisaikaa.

     Määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy, kuten työn projektiluontoisuus tai kausiluonteisuus, määrätty työ, sijaisuus tai työntekijän oma pyyntö. Tämä syy on mainittava työsopimuksessa. Koeaika ei ole määräaikaisuuden peruste. Lisäksi on huomattava, että lomautusmahdollisuus määräaikaisessa työsopimuksessa on rajattu.

    Määräaikainen sopimus lakkaa sinä päivänä, jolloin se on sovittu päättyväksi, ellei irtisanomisajan noudattamisesta ole sovittu. Mikäli työnantaja sallii työntekijän jatkaa työntekoa yli sovitun määräajan, voidaan joissain tilanteissa tällöin työsuhteen muuttavan toistaiseksi jatkuvaksi.


    Koeaika

    Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työsuhteen alkuun sijoittuvasta koeajasta, minkä tarkoituksena on selvittää, vastaako tehty työsopimus puolin ja toisin etukäteisodotuksia.

    Koeajasta ja sen kestosta on sovittava työsopimuksessa. Koeajan kesto on työsopimuslain mukaan enintään kuusi kuukautta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Työnantaja voi myös ilmoittaa työsopimusta tehtäessä, että työsuhteessa noudatetaan työehtosopimuksen määräystä koeajasta. Mikäli koeajasta ei ole sovittu eikä viitattu työehtosopimuksen koeaikamääräykseen, ei työsuhteessa ole koeaikaa.

    Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa siten, että työsuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Koeaikana työsuhteen purkamisen kynnys on matalammalla kuin varsinaisessa työsuhteessa. Koeaikapurun syy voi liittyä esim. työntekijän suoriutumiseen työssään, työntekijän laiminlyönteihin tai siihen että työntekijä on muutoin soveltumaton työhönsä tai työyhteisöön.

    Työsopimusta ei koeajallakaan saa purkaa syrjivillä tai epäasiallisilla perusteilla, joita voivat olla mm. työntekijän raskaus tai valinta luottamusmieheksi. Syrjiviä ja siten kiellettyjä koeaikapurun syitä ovat mm. ikä, kansallinen tai etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuneisuus, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta tai muu näihin verrattavissa oleva syy. Koeaikapurkua ei myöskään saa tehdä tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

    Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin vapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.


    Kilpailukieltosopimus

    Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä työsuhteen päätyttyä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai perustaa itse kilpaileva yritys.

    Kilpailukieltosopimus voidaan solmia vain erityisen painavista syistä, jollaisia voivat olla esim. työantajan liikesalaisuuden suojaaminen, työntekijän korkea asema ja tehtävät tai hänelle annettu erityiskoulutus. Huomattavaa kuitenkin on, että uraansa aloitteleva ei juuri koskaan ole sellaisessa asemassa, että kilpailukieltosopimus olisi perusteltu.

    Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kilpailukiellosta, jos siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityinen syy. Kilpailukieltosopimus ei päde, mikäli työntekijän työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kuten taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.



    Lisätietoa

    Files: 4URLs: 2
  • 6 Työsuhteessa

    Työsuhteessa sekä työnantajalla että työntekijällä on omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta, edistettävä työntekijöiden kehittymistä ja huolehdittava työturvallisuudesta. Työntekijän on puolestaan tehtävä työtä huolellisesti ja työnantajan ohjeiden ja määräyksien mukaisesti. Hänen tulee toimia työnantajansa ja työyhteisönsä parhaaksi eli lojaliteettivelvoitetta noudattaen.

    Työsuhteen alkaessa työnantajalla on velvollisuus perehdyttää uusi työntekijä työn ja työpaikan käytäntöihin. Työntekijän perehdytys on perusta työturvallisuudelle.

    Töissä ollessa on noudatettava työelämän ja työyhteisön pelisääntöjä. Jokaisen työntekijän, esimiehen ja ylemmän johdon toiminta ja käytös vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin ja kaikkien suoriutumiseen annetuista työtehtävistä.

    Työyhteisössä pätevät samat sosiaalisen käyttäytymisen pelisäännöt kuin muussakin elämässä. Kohtelias ja tasapuolinen käytös työyhteisössä sekä sovittujen aikataulujen noudattaminen auttavat jo pitkälle. Nollatoleranssi esimerkiksi kiusaamisessa koskee niin työntekijöitä kuin työnantajiakin ja ulottuu varsinaisen työpaikan lisäksi esimerkiksi sosiaalisen median kanaviin.

    Jos työntekijä osoittaa työpaikalla sopimatonta käytöstä, mahdollisia seurauksia voivat olla varoitus tai pahimmillaan toistuessaan työsuhteen irtisanominen tai purkaminen.





    Palkka

    Palkka on työnantajan työntekijälle maksama korvaus tehdystä työstä. Sen perusteena ovat työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovitut palkan määräytymisperusteet. Keskustele niistä työantajasi kanssa työsopimusta tehdessäsi sekä kartoita neuvottelumahdollisuudet palkastasi työsuhteen edetessä.

    Työsopimuksella ei voida sopia kyseiselle työtehtävälle alalla noudatettavassa työehtosopimuksessa määritettyä vähimmäispalkkaa pienempää palkkaa.

    Palkka voi olla sidottu työaikaan, kuten tuntipalkka tai se voi olla sidottu työsuoritukseen. Metsäalalla esimerkiksi metsuritöissä voidaan soveltaa puhdasta tai osittaista suoritepalkkausta. Taimikonhoidossa palkkaus voi perustua hoidetun taimikon hehtaarimäärään (€/ha) ja metsänviljelyssä istutettuun taimimäärään (€/kpl).

    Peruspalkan lisäksi työntekijän kokonaispalkka voi sisältää mm. erilaisia henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvia lisiä ja kannusteita. Lisäksi työntekijän kokonaispalkkaan vaikuttavat mahdolliset vuorotyölisät ja ylityökorvaukset.

    Työntekijälle on maksettava palkka kunkin palkanmaksukauden (kuukausi) viimeisenä päivänä, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille siten, että se on työntekijän nostettavissa tililtä palkan erääntymispäivänä. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkalaskelma, josta tulee selvitä palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

    Huomaathan, että työsuhteeseesi mahdollisesti liittyvät matkakustannusten korvaukset eivät ole palkkaa vaan kulukorvausta. Matkakustannusten korvaaminen edellyttää työmatkakirjanpitoa, allekirjoitettua sekä työnantajan hyväksymää matkalaskua.




    Työaika

    Metsäalalla työaika voi olla järjestetty esimerkiksi säännöllisenä, liukuvana, vaihtelevana tai joustavana. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että metsätoimihenkilöt ja metsurit ovat työaikalain soveltamisen ulkopuolella. Heitä koskevat työaikamääräykset määritellään työehtosopimuksissa.

    Työajasta on sovittava työsopimusta solmittaessa työehtosopimusta ja työaikalakia noudattaen. Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja. Sinun on tärkeää noudattaa annettuja työaikoja.

    Työnantaja ja työntekijä sopivat työajan kirjaamistavasta. Tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset kirjataan työaikakirjanpitoon työnantajan noudattaman kirjaamistavan mukaisesti. Työaikakirjanpidossa käytetään työnantajan parhaaksi katsomaa tapaa, esimerkiksi leimauslaitetta tai Excel-taulukkoa

    Työajaksi luetaan työhön käytetty aika, jolloin työaikaa on myös se aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikaa ei sen sijaan ole ne päivittäiset tauot, joiden aikana työntekijä voi poistua vapaasti työpaikalta. Myöskään matkoihin käytetty aika ei yleensä ole työaikaa.

    Yli 18-vuotiailla työntekijöillä työaikalaki rajoittaa säännöllisen vuorokautisen työajan 8 tuntiin ja viikkotyöajan 40 tuntiin. Alle 18-vuotiailla rajat ovat alhaisemmat. Työaikaa voidaan työehto- tai työsopimuksella järjestellä keskimääräiseksi, jolloin työaikoja tarkastellaan enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana. Tällöin työaika voi hetkellisesti ylittää 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, kunhan se tasoittumisjakson aikana asettuu annettuihin rajoihin.

    Säännöllisen työajan ylittävä työaika on ylityötä, silloin kun työntekijä ja työnantaja ovat siitä yhdessä sopineet. Ylityön teettämiseen tarvitaan työntekijän suostumus. Työnantaja maksaa ylityöstä työehtosopimuksen tai työaikalain mukaisen ylityökorvauksen. Ylityön määrää rajoittaa työajan enimmäismäärä, joka saa neljän kuukauden tasoittumisjaksolla olla enintään 48 tuntia viikossa, ellei alan työehtosopimuksessa ole muuta sovittu. Enimmäistyöaika sisältää sekä säännöllisen työajan että lisä- ja ylityöt. https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyoaikaratkaisut-tukemaan-yritysten-ja-tyoyhteisojen-menestysta-ja-henkiloston-hyvinvointia

    Työntekijän työaikaa säätelevät myös tauko- ja lepoajasta annetut määräykset. Jos työpäivän pituus on yli kuusi tuntia ja työntekijä voi työtehtävien luonteen takia poistua työpisteeltä, on työntekijälle annettava vähintään tunnin mittainen päivittäinen tauko. Työntekijä ja työantaja voivat yhdessä sopia lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin mittaisesta tauosta. Työvuorojen välillä on työntekijälle pääsääntöisesti annettava vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepo Eri alojen työehtosopimuksissa on voitu sopia tauoista ja lepoajoista työaikalaista poikkeavasti. https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyoaika/lepoaika-ja-tauot

     



    Vuosiloma

    Työntekijälle kertyy työsuhteen aikana vuosilomaa, jonka ajalta maksetaan palkkaa. Lomapäivien lukumäärä ja loman ajalta maksettava palkka tai lomakorvaus lasketaan vuosilomalain sekä työnantajaa sitovan työehtosopimuksen perusteella.

    Vuosiloman lomapäivien lukumäärä lasketaan lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) aikana tehtyjen työpäivien ja työsuhteen keston perusteella. Kun työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 pv/kk, silloin, kun työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, lomapäiviä kertyy 2,5 pv/kk. Työehtosopimuksessa on voitu sopia vuosilomalakia pidemmästä lomasta.

    Työnantaja määrää lomien ajankohdan kuultuaan työntekijän toiveen loman ajankohdasta. Vuosilomasta 24 arkipäivää on annettava lomakaudella eli 2.5. - 30.9. välisenä aikana. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta pääsääntöisesti yksi kuukausi ennen loman alkamista, mutta jos tämä ei ole mahdollista, niin ilmoitus on annettava vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.


    Työajan lyhennysvapaa - pekkaspäivät

    Lainsäädännössä ei ole työajan lyhentämistä -pekkaspäiviä- koskevia säännöksiä, vaan työajan lyhentäminen perustuu työehtosopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Työajan lyhennyksiin on yleensä oikeus vain työntekijällä, jonka säännöllinen tai keskimääräinen työaika on 40 tuntia viikossa. Pekkaspäivät - nimi tulee valtioneuvoston kanslian tulopoliittisesta selvitysmiehestä Matti Pekkasesta v. 1984 - ovat työntekijälle kertyvää palkallista vapaa-aikaa.

    Työajan lyhennysvapaan tarkoituksena pudottaa viikkotyöaikaa lakisääteisestä 40 tunnista työehtosopimuksen määrittelemällä tavalla. Esimerkiksi Meton ja Yksityismetsätalouden työnantajien välisen työehtosopimuksen piirissä työskentelevien metsäasiantuntijoiden osalta työehtosopimus määrittää toimihenkilön työaikaa lyhennettävän pääsääntöisesti enintään 12,5 päivällä kalenterivuodessa siten, että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 17 työpäivää kohden. https://www.luva.fi/wp-content/uploads/2020/06/YT_-METO-TES-2020_2022_korjattu_pdf.pdf.

    Työajan lyhennysvapaan saa tavallisesti kerryttää käytettäväksi myöhemmin, jolloin ne voi käyttää palkallisena vapaana esimerkiksi noin yhden kokonaisen työpäivän kuukaudessa. Osa työnantajista sallii kertyneiden vapaiden liittämisen työntekijän vuosiloman jatkoksi. Lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa työajan lyhennysvapaa voidaan hyvittää työntekijälle palkan yhteydessä maksettavana työajan lyhennyskorvauksena.

    Työajan lyhennysvapaat koskevat kaikkia, joiden työehtosopimuksessa niin on sovittu. Huomattavaa on, että aloilla missä pekkasvapaat perustuvat työehtosopimukseen, työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia, että työajan lyhennysvapaita ei anneta.

    Aiheesta lisää: https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/pekkas-vapaat-tessien-liekanarussa

    Niillä aloilla, joilla työnantaja ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen, ei työnantajalla ole velvollisuutta antaa pekkasvapaita, ellei siitä ole sovittu työsopimuksessa tai muulla tavoin.

     

    Tapaturma- ja sairaustapaukset

    Työntekijän on tehtävä sairaudesta tai tapaturmasta ilmoitus työnantajalle mahdollisimman pian sen tapahduttua. Jos työntekijä sairastuu työaikana, työnantaja huolehtii ensiavusta ja järjestää tarvittaessa kuljetuksen kotiin tai hoitoon.

    Työtapaturma on äkillinen työntekijän loukkaantumiseen johtava tapahtuma, joka sattuu omalla työpaikalla, kodin ja työpaikan välillä tai työnantajan määräämällä työmatkalla. Työntekijän velvollisuus on kertoa työtapaturmasta työnantajalle ja varmistettava, että työantaja täyttää tapauksesta tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle. Tämän lisäksi työnantajan on ilmoitettava vakavasta työtapaturmasta työsuojeluviranomaiselle.

    Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hänen työskentelynsä on estynyt sairauden tai tapaturman vuoksi. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää työnantajan hyväksymää todistusta, jonka työntekijä toimittaa (tavallisesti lääkärintodistus). Jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, työntekijälle maksetaan sairausajan palkkana täysi palkka, mutta jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksetaan puolet palkasta. Sairausajan palkkaa maksetaan 9 työpäivältä, ellei alalla sovellettavassa työehtosopimuksessa ole muuta sovittu.

    Sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on, että

    • poissaolo johtuu sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä
    • työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella
    • sairauspoissaolon peruste on osoitettu luotettavalla selvityksellä
    • sairauspoissaolosta on ilmoitettu työnantajalle asiaan kuuluvalla tavalla
    • sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuu kyvyttömyys työsopimuksen mukaisiin tehtäviin





    Työterveyshuolto

    Työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Sen järjestää ja kustantaa työnantaja. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja sekä tukea työntekijän työkykyä koko työuran ajan.

    Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja työhön liittyvien sairauksien tai oireiden selvittely.


    https://www.tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto


    Yhteistoimintalaki

    Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, joissa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Yhteistoiminnan keskeisinä tavoitteina ovat

    • edistää vuorovaikutusta yrityksen ja sen henkilöstön välillä
    • kehittää yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa
    • kehittää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa heidän työtään, työolojaan ja asemaansa koskeviin päätöksiin

    Yhteistoimintalain piiriin kuuluvat mm.

    • työvoiman vähentäminen ja lomauttaminen
    • liikkeen luovutus
    • yritystoiminnan muutokset, kuten tuotevalikoiman muutokset
    • yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet

    Yhteistoimintalain velvoittamana työnantajan on neuvoteltava työntekijöiden kanssa tavoitteenaan yhteisymmärrys, mutta viime kädessä työnantaja päättää asian, ellei yhteisymmärrykseen päästä. Yhteistoimintalaki ei anna valtuuksia paikallisesti sopien poiketa muusta lainsäädännöstä.


    Lomautus

    Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan toimenpidettä väliaikaisesti keskeyttää työnteko ja palkanmaksu, mutta työsopimuksesi pysyy voimassa. Lomautus edellyttää työnantajaltasi tuotannollisia tai taloudellisia syitä tai tilapäistä heikennystä mahdollisuudessa tarjota töitä, kuten metsäalalla kelirikkokausi. Lomautusajalta Sinulla on oikeus työttömyysetuuteen, joten muista ilmoittautua välittömästi lomautuksen alkaessa TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, sillä työttömyysetuutta voidaan maksaa vain sellaiselta ajalta, jona ilmoittautuminen on voimassa. https://teollisuuskassa.fi/tietoa-etuuksista/ansiopaivaraha/







    Lisätietoa

    Files: 3URLs: 4
  • 7 Työsuhteen päättäminen

    Työsuhde päättyy yleensä määräajan päättymiseen, irtisanomiseen tai purkamiseen. Muita työsuhteen päättymistapoja ovat esimerkiksi yhteinen sopimus, työsuhteen purkautuneena pitäminen tai työntekijän eläköityminen. Sekä työntekijä että työnantaja voivat päättää työsuhteen, kun päättämiseen on olemassa työsopimuslain mukaiset perusteet.

    Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa työsopimuslaissa määrättyjä tai työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovittuja irtisanomisaikoja noudattaen. Kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen, on siihen oltava asiallinen ja painava syy. Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen ilman erityistä perustetta.

    Määräaikaista työsopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa, ellei siitä ole sovittu työsopimusta tehtäessä. Mutta työnantajan ja työntekijän yhteisellä päätöksellä myös määräaikainen työsopimus voidaan päättää ennen määräajan täyttymistä.


    Työnantajan irtisanomisperusteet 

    Työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuen vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Ennen työsopimuksen irtisanomista työnantajan on selvitettävä, onko työntekijä sijoitettavissa yrityksessä vastaaviin tai muihin työtehtäviin ammattitaidon, kokemuksen ja koulutuksen perusteella, tai onko hän kohtuudella koulutettavissa uusiin tehtäviin.

    Kun työntekijä on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä, hänellä on oikeus 5-10 päivän mittaiseen työllistymisvapaaseen, ellei toisin ole sovittu. Työntekijä voi käyttää työllistymisvapaata työllistymisohjelman tekoa varten, työnhakuun, työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

    Työntekijän on ilmoitettava etukäteen hyvissä ajoin työnantajalleen työllistymisvapaiden käytöstä sekä toimitettava niistä luotettava selvitys. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

    Irtisanominen voi perustua myös henkilöön liittyviin irtisanomisperusteisiin, jollaisia voivat olla esimerkiksi

    • työtehtävien laiminlyönti
    • perusteeton poissaolo
    • työnantajan antamien ohjeiden noudattamatta jättäminen
    • ilmeinen huolimattomuus työssä

    Henkilöön liittyvissä kysymyksissä työnantajan on pääsääntöisesti ennen irtisanomista annettava työntekijälle varoitus (kirjallinen tai suullinen todistajan läsnäollessa), mahdollisuus tulla kuulluksi ja mahdollisuus muuttaa toimintaansa. Työntekijälle on myös varattava aikaa esittää oma kantansa asiassa ja hänellä on oikeus käyttää avustajaa.

     

    Työntekijään liittyvät irtisanomisperusteet eivät saa olla syrjiviä, kuten työntekijän sukupuoleen, poliittiseen tai uskonnolliseen vakaumukseen, mielipiteisiin, etninen taustaan, lailliseen lakkoon osallistumiseen, raskauteen tai perhevapaiden käyttöön perustuvia.

    Työnantajan on tarjottava työtä irtisanomalleen, työvoimatoimistossa edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.





    Irtisanomisajat

    Työsuhde päättyy yleensä määräajan päättymiseen, irtisanomiseen tai purkamiseen. Muita työsuhteen päättymistapoja ovat esimerkiksi yhteinen sopimus, työsuhteen purkautuneena pitäminen tai työntekijän eläköityminen. Sekä työntekijä että työnantaja voivat päättää työsuhteen, kun päättämiseen on lain mukaiset perusteet. Määräaikaista työsopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa, ellei siitä ole sovittu työsopimusta tehtäessä, mutta työnantajan ja työntekijän yhteisellä päätöksellä määräaikainen työsopimus voidaan päättää ennen määräajan täyttymistä.

    Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa työsopimuslaissa määrättyjä tai työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovittuja irtisanomisaikoja noudattaen.

    Kun työnantaja irtisanoo työsopimuksen, on siihen oltava työsopimuslaissa tarkoitettu asiallinen irtisanomisperuste, mikä voi liittyä työntekijän henkilöön tai se voi olla taloudellinen ja tuotannollinen.

     Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen ilman erityistä perustetta.

    Mikäli muusta ei ole sovittu, työnantaja ja työntekijä noudattavat työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja:

    Työnantaja irtisanoo

    Työsuhteen pituus

    Irtisanomisaika

    0-1 vuotta

    14 päivää

    1-4 vuotta

    1 kk

    4-8 vuotta

    2 kk

    8-12 vuotta

    4 kk

    yli 12 vuotta

    6 kk



    Työntekijä irtisanoo

    Työsuhteen pituus

    Irtisanomisaika

    0-5 vuotta

    14 vrk

    yli 5 vuotta

    1 kk

     

     

    Työvoiman vähentämisjärjestys työehtosopimuksissa

    Työvoiman vähentämisjärjestyksestä säädetään useissa työehtosopimuksissa. Säädöksiä sovelletaan, kun työvoimaa vähennetään muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. Työvoimaa vähennettäessä viimeiseksi irtisanotaan tai lomautetaan

    • yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä ammattityöntekijöitä
    • saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä

    Huomaathan, että sinun ei tarvitse yksin selviytyä irtisanomistilanteestasi, vaan voit kääntyä työpaikallasi työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen puoleen tai pyytää apua ammattiliitoltasi, jonka jäsen mahdollisesti olet.

     

    Työtodistus

    Työsuhteen päättyessä työnantajalla on annettava työntekijälle työtodistus, jos tämä sitä pyytää. Työtodistukseen tulee aina merkitä työsuhteen kesto sekä työntekijän työtehtävien laatu. Työtekijän pyynnöstä on lisäksi merkittävä työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä.

    Työtodistusta on pyydettävä 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, mutta jos pyydetään todistus myös työntekijän työtaidosta ja käytöksestä, on todistus tällöin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

     




    Palkanmaksu työsuhteen päättyessä

    Työsuhteen loppupalkka on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei toisin ole sovittu. Esimerkiksi työsopimuksessa on voitu sopia, että loppupalkka maksetaan yrityksen seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

    Mikäli työntekijällä on työsuhteen päättymishetkellä pitämättömiä vuosilomapäiviä tai muita palkallisia vapaapäiviä, korvataan ne hänelle rahana palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle annetaan myös palkkalaskelma, josta maksetut korvaukset näkyvät eriteltyinä.


  • 8 Työttömyyden kohdatessa

    Työttömyyden kohdatessa Sinun on tärkeää alkaa hakea uutta työtä jo päättyvän työsuhteesi lopulla. Jos töitä ei kuitenkaan löydy, työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon sinun kannattaa ilmoittautua jo etukäteen tai viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänäsi, sillä ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti esimerkiksi edelliselle päivälle. Vain työnhakijaksi ilmoittautuneella on oikeus etuuksiin työttömyysajalta.

     TE-toimistot: https://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/yhteystiedot/paikalliset/index.html

    Työttömyyskassojen yhteisiä infosivustoja:

    https://www.sttinfo.fi/uutishuone/tyottomyyskassojen-yhteisjarjesto/r?publisherId=25060118

    https://www.tyj.fi/tyottomyyskassat/tyottomyyskassojen-yhteystiedot/?profession=

     


     

    Työttömyysetuutta voi saada myös lomautusajalta. Työttömäksi työnhakijaksi kannattaa ilmoittautua välittömästi työttömyyden tai lomautuksen alkaessa, sillä ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Työttömyysetuutta voidaan maksaa vain sellaiselta ajalta, jona ilmoittautuminen on voimassa.

    Työttömyysetuuksia ovat peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja ansiopäiväraha. Työttömyysetuuksien edellytyksenä on valmius ottaa vastaan tarjottua työtä tai koulutusta, yhteystietojen päivittäminen ja TE-toimiston yhteydenottoihin vastaaminen.

    Mikäli työnhakija ei täytä velvollisuuksiaan tai kieltäytyy tarjotusta työpaikasta, voi seurauksena olla karenssi, eli korvaukseton määräaika.

     

    Työttömyysturvan eri muodot

    Työttömyysetuuksia ovat ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Niitä maksetaan työttömälle työnhakijalle toimeentulon turvaamiseksi siltä ajalta, kun hän etsii uutta työtä tai osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin.

     

    Ansiopäiväraha

    Ansiopäivärahan saamisen edellyttää työttömyyskassan jäsenyyttä ja vähintään 26 viikon (6 kk) työssäoloaikaa viimeksi kuluneiden 28 kuukauden ja työttömyyskassan jäsenyysaikana. Ansiopäivärahan myöntää ja maksaa työttömyyskassa, jonka jäsen hakija on. Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Ansio-osa määräytyy henkilön palkkatulojen perusteella.

    Ansiopäivärahaa maksetaan vain määrätyn ajan. Ansiopäivärahan enimmäiskesto määräytyy työhistorian pituuden ja ansiopäivärahaa hakevan työttömän iän perusteella:

    Työhistoria (ja kesto)

    Enimmäiskesto

     

     

    Työhistoria alle 3 vuotta

    300 päivää (n. 14 kk)

     

     

    Työhistoria yli 3 vuotta

    400 päivää (n. 18 kk)

     

     

    Ikä vähintään 58 vuotta ja työhistoria vähintään 5 vuotta

    500 päivää (n. 23 kk)

     

     

    viimeisen 20 vuoden aikana


    Tarkemmin luettavissa mm: https://teollisuuskassa.fi/tietoa-etuuksista/ansiopaivaraha/

     

    Peruspäiväraha

    Peruspäivärahaa maksetaan henkilölle, joka on täyttänyt ansiopäivärahan saajalle asetetut ehdot, mutta ei ole minkään työttömyyskassan jäsen tai ei ole jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehtoa. Peruspäivärahan myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos (Kela).


    Työmarkkinatuki

    Työmarkkinatuen myöntää ja maksaa Kela. Se on tarkoitettu työttömille työnhakijoille, jotka eivät täytä ansiopäivärahan tai peruspäivärahan työssäoloehtoa ja niille, joiden työttömyyspäivärahan enimmäiskesto on tullut täyteen.

    Työmarkkinatuki on tarveharkintaista, joten työnhakijan omat tai vanhempien kanssa samassa taloudessa asuvilla myös vanhempien tulot alentavat tuen määrää.

     



    Työttömyysturva ja opinnot 

    Ansiopäivärahaoikeuden kerryttäminen opintojen aikana

    Työttömyyskassaan voi liittyä jo opintojen aikana. Edellytyksenä on, että sinulla on liittymishetkellä voimassa oleva työsuhde. Päätoimiset opiskelijat eivät ole oikeutettuja työttömyysturvaan, mutta opintojen aikana tehdyt työt kerryttävät työssäoloehtoa jo ennen valmistumista. Työssäoloehdon pituus on 26 viikkoa.

    Ansiopäivärahan saaminen edellyttää kuuden kuukauden työskentelyä, mutta työn ei tarvitse olla yhtäjaksoista. Työssäoloehdon kertymistä tarkastellaan 28 kuukauden tarkastelujaksolla. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä korkeintaan 7 vuotta. Päätoiminen opiskelu on hyväksyttävä syy tarkastelujakson pidentämiselle. Ansiopäivärahan työskentelyedellytystä kerryttävät sellaiset työviikot, jolloin työtunteja kertyy vähintään 18.


    Opinnot työttömyysturvalla

    Työtön voi parantaa työllistymismahdollisuuksiaan opiskelemalla. Työttömyysetuudella voi opiskella, jos TE-toimisto arvioi työttömän opiskelun parantavan ammattitaitoa ja näin työllistymismahdollisuuksia työmarkkinoilla. Lisäksi työttömän on oltava vähintään 25 -vuotias ja koulutuksesta on sovittava TE-toimiston työllistymissuunnitelmassa ennen opintojen aloittamista.

    Työttömyysetuutta voi saada opintoihin korkeintaan kaksi vuotta. Opintojen on oltava päätoimisia ja niiden on tähdättävä ammatilliseen tutkintoon, alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tutkintojen osien suorittamiseen. Opinnot voivat olla ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta tai avointa yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetusta. Lue lisää esimerkiksi osoitteesta https://www.aariakassa.fi/ansiopaivaraha/opiskelu-ansiopaivarahalla .



    Lisätietoa

    File: 1URL: 1
  • Kertauskoe

    Näin kirjaudut kurssille ja suoritat kertauskokeen


    Quiz: 1