• 5 Työsuhteen solmiminen

    Kun työnhakusi on päättynyt onnistuneesti, on aika tehdä työsopimus. Työsopimuksella sovit työnantajasi kanssa työsuhteeseesi liittyvistä työnantajan ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.

     

    Työnantajalla on työnjohto-oikeus eli oikeus määrätä mm.

    • työn sisällöstä, suoritustavasta ja laatutavoitteista
    • missä ja milloin työtä tehdään
    • työntekijöiden loma-ajoista ja työajan lyhentämispäivien pitoajankohdasta
    • koulutuspäivistä tai muista työstä poissaoloista
    • työnjohdon asettamisesta

    Työnjohto-oikeuden käytön on kuitenkin tapahduttava työsopimuksen, työehtosopimuksen ja lakien mukaisesti ja työntekijöitä tasapuolisesti kohdellen.

     

    Työntekijä on velvollinen tekemään työsopimuksen mukaista työtä huolellisesti ja työnantajan ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Työntekijän on noudatettava työturvallisuusvelvoitteita. Hän ei saa ryhtyä työsuhteen aikana kilpailevaan toimintaan, eikä käyttää hyväkseen tiedossaan olevia ammatti- ja liikesalaisuuksia. Työntekijän on oltava myös lojaali työnantajaansa kohtaan; esimerkiksi työantajan haukkuminen somessa ei ole sopivaa.

    Työntekijällä on kokoontumisoikeus taukojen aikana sekä työajan ulkopuolella, oikeus valita luottamushenkilö ja saada pyynnöstä työtodistus. Lisäksi työntekijällä on yhdistymisvapaus eli hän voi liittyä vapaasti esimerkiksi ammattiyhdistykseen.




    Työsopimus

    Työsopimuksesi perustana ovat työsopimuslaki ja työehtosopimus. Työsopimuksessasi ei voida sopia työntekijän kannalta heikommista ehdoista kuin laissa ja alalla sovellettavassa työehtosopimuksessa on määritelty. Mikäli tällaisista ehdoista on sovittu, ovat ne pätemättömiä.

    Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jos sopimus on suullinen, niin silti keskeiset ehdot annettava kirjallisena viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun mennessä.

    Vaikka lain mukaan suullinenkin sopimus on sitova, kannattaa sopimus tehdä kirjallisena, koska erimielisyystapauksissa kirjallisesta sopimuksesta selviää, mitä on sovittu. Metsäalalla PEFC- ja FSC- metsäsertifiointijärjestelmät edellyttävät, että sertifiointijärjestelmässä mukana olevat yritykset tekevät työsopimukset kirjallisina ja arkistoivat ne.

    Työsopimuksen tulee sisältää vähintään seuraavat asiat

    • työnantajan tiedot
    • työntekijän tiedot
    • työsopimuksen kesto
    • tieto mahdollisesta koeajasta
    • mahdollisen määräaikaisuuden syy
    • noudatettava työaika
    • mahdollisten ylitöiden korvaamistapa
    • työn tekemispaikka
    • matkakustannusten korvaamistapa
    • työtehtävät
    • palkka ja palkanmaksukausi
    • vuosiloma
    • irtisanomisaika
    • noudatettava työehtosopimus
    • päiväys ja molempien osapuolten allekirjoitukset

    Työsopimuspohja https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/338901/Ty%C3%B6sopimuslomake/20ded5b7-fd41-4f9a-b5b2-6418288f860c

     






    Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus?

    Työsopimuksesi voidaan sopia toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään joko irtisanomalla tai purkamalla se asiallisilla perusteilla. Työntekijä ei tarvitse erityistä perustetta irtisanoutumiselleen. Hän on kuitenkin velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaa.

    Työnantajalla puolestaan tulee olla irtisanomiseen asiallinen ja painava syy. Näitä ovat taloudellinen ja tuotannollinen peruste tai työntekijän henkilöön liittyvä peruste. Myös työnantajan tulee noudattaa irtisanomisaikaa.

     Määräaikaisuudelle on oltava perusteltu syy, kuten työn projektiluontoisuus tai kausiluonteisuus, määrätty työ, sijaisuus tai työntekijän oma pyyntö. Tämä syy on mainittava työsopimuksessa. Koeaika ei ole määräaikaisuuden peruste. Lisäksi on huomattava, että lomautusmahdollisuus määräaikaisessa työsopimuksessa on rajattu.

    Määräaikainen sopimus lakkaa sinä päivänä, jolloin se on sovittu päättyväksi, ellei irtisanomisajan noudattamisesta ole sovittu. Mikäli työnantaja sallii työntekijän jatkaa työntekoa yli sovitun määräajan, voidaan joissain tilanteissa tällöin työsuhteen muuttavan toistaiseksi jatkuvaksi.


    Koeaika

    Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työsuhteen alkuun sijoittuvasta koeajasta, minkä tarkoituksena on selvittää, vastaako tehty työsopimus puolin ja toisin etukäteisodotuksia.

    Koeajasta ja sen kestosta on sovittava työsopimuksessa. Koeajan kesto on työsopimuslain mukaan enintään kuusi kuukautta toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Työnantaja voi myös ilmoittaa työsopimusta tehtäessä, että työsuhteessa noudatetaan työehtosopimuksen määräystä koeajasta. Mikäli koeajasta ei ole sovittu eikä viitattu työehtosopimuksen koeaikamääräykseen, ei työsuhteessa ole koeaikaa.

    Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa siten, että työsuhde päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Koeaikana työsuhteen purkamisen kynnys on matalammalla kuin varsinaisessa työsuhteessa. Koeaikapurun syy voi liittyä esim. työntekijän suoriutumiseen työssään, työntekijän laiminlyönteihin tai siihen että työntekijä on muutoin soveltumaton työhönsä tai työyhteisöön.

    Työsopimusta ei koeajallakaan saa purkaa syrjivillä tai epäasiallisilla perusteilla, joita voivat olla mm. työntekijän raskaus tai valinta luottamusmieheksi. Syrjiviä ja siten kiellettyjä koeaikapurun syitä ovat mm. ikä, kansallinen tai etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuneisuus, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta tai muu näihin verrattavissa oleva syy. Koeaikapurkua ei myöskään saa tehdä tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

    Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin vapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.


    Kilpailukieltosopimus

    Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä työsuhteen päätyttyä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai perustaa itse kilpaileva yritys.

    Kilpailukieltosopimus voidaan solmia vain erityisen painavista syistä, jollaisia voivat olla esim. työantajan liikesalaisuuden suojaaminen, työntekijän korkea asema ja tehtävät tai hänelle annettu erityiskoulutus. Huomattavaa kuitenkin on, että uraansa aloitteleva ei juuri koskaan ole sellaisessa asemassa, että kilpailukieltosopimus olisi perusteltu.

    Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kilpailukiellosta, jos siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityinen syy. Kilpailukieltosopimus ei päde, mikäli työntekijän työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kuten taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.



    Lisätietoa

4 Työn hakeminen6 Työsuhteessa