6 Työsuhteessa
Työsuhteessa sekä työnantajalla että työntekijällä on omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta, edistettävä työntekijöiden kehittymistä ja huolehdittava työturvallisuudesta. Työntekijän on puolestaan tehtävä työtä huolellisesti ja työnantajan ohjeiden ja määräyksien mukaisesti. Hänen tulee toimia työnantajansa ja työyhteisönsä parhaaksi eli lojaliteettivelvoitetta noudattaen.
Työsuhteen alkaessa työnantajalla on velvollisuus perehdyttää uusi työntekijä työn ja työpaikan käytäntöihin. Työntekijän perehdytys on perusta työturvallisuudelle.
Töissä ollessa on noudatettava työelämän ja työyhteisön pelisääntöjä. Jokaisen työntekijän, esimiehen ja ylemmän johdon toiminta ja käytös vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin ja kaikkien suoriutumiseen annetuista työtehtävistä.
Työyhteisössä pätevät samat sosiaalisen käyttäytymisen pelisäännöt kuin muussakin elämässä. Kohtelias ja tasapuolinen käytös työyhteisössä sekä sovittujen aikataulujen noudattaminen auttavat jo pitkälle. Nollatoleranssi esimerkiksi kiusaamisessa koskee niin työntekijöitä kuin työnantajiakin ja ulottuu varsinaisen työpaikan lisäksi esimerkiksi sosiaalisen median kanaviin.
Jos työntekijä osoittaa työpaikalla sopimatonta käytöstä, mahdollisia seurauksia voivat olla varoitus tai pahimmillaan työsuhteen irtisanominen tai purkaminen.
Palkka
Palkka on työnantajan työntekijälle maksama korvaus tehdystä työstä. Sen perusteena ovat työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovitut palkan määräytymisperusteet. Keskustele niistä työantajasi kanssa työsopimusta tehdessäsi sekä kartoita neuvottelumahdollisuudet palkastasi työsuhteen edetessä.
Työsopimuksella ei voida sopia kyseiselle työtehtävälle alalla noudatettavassa työehtosopimuksessa määritettyä vähimmäispalkkaa pienempää palkkaa.
Palkka voi olla sidottu työaikaan, kuten tuntipalkka tai se voi olla sidottu työsuoritukseen. Metsäalalla esimerkiksi metsuritöissä voidaan soveltaa puhdasta tai osittaista suoritepalkkausta. Taimikonhoidossa palkkaus voi perustua hoidetun taimikon hehtaarimäärään (€/ha) ja metsänviljelyssä istutettuun taimimäärään (€/kpl).
Peruspalkan lisäksi työntekijän kokonaispalkka voi sisältää mm. erilaisia henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvia lisiä ja kannusteita. Lisäksi työntekijän kokonaispalkkaan vaikuttavat mahdolliset vuorotyölisät ja ylityökorvaukset.
Työntekijälle on maksettava palkka kunkin palkanmaksukauden (kuukausi) viimeisenä päivänä, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille siten, että se on työntekijän nostettavissa tililtä palkan erääntymispäivänä. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava palkkalaskelma, josta tulee selvitä palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
Huomaathan, että työsuhteeseesi mahdollisesti liittyvät matkakustannusten korvaukset eivät ole palkkaa vaan kulukorvausta. Matkakustannusten korvaaminen edellyttää työmatkakirjanpitoa, allekirjoitettua sekä työnantajan hyväksymää matkalaskua.
Työaika
Metsäalalla työaika voi olla järjestetty esimerkiksi säännöllisenä, liukuvana, vaihtelevana tai joustavana. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että metsätoimihenkilöt ja metsurit ovat työaikalain soveltamisen ulkopuolella. Heitä koskevat työaikamääräykset määritellään työehtosopimuksissa.
Työajasta on sovittava työsopimusta solmittaessa työehtosopimusta ja työaikalakia noudattaen. Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää työnantaja. Sinun on tärkeää noudattaa annettuja työaikoja.
Työnantaja ja työntekijä sopivat työajan kirjaamistavasta. Tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset kirjataan työaikakirjanpitoon työnantajan noudattaman kirjaamistavan mukaisesti. Työaikakirjanpidossa käytetään työnantajan parhaaksi katsomaa tapaa, esimerkiksi leimauslaitetta tai Excel-taulukkoa
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika, jolloin työaikaa on myös se aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikaa ei sen sijaan ole ne päivittäiset tauot, joiden aikana työntekijä voi poistua vapaasti työpaikalta. Myöskään matkoihin käytetty aika ei yleensä ole työaikaa.
Yli 18-vuotiailla työntekijöillä työaikalaki rajoittaa säännöllisen vuorokautisen työajan 8 tuntiin ja viikkotyöajan 40 tuntiin. Alle 18-vuotiailla rajat ovat alhaisemmat. Työaikaa voidaan työehto- tai työsopimuksella järjestellä keskimääräiseksi, jolloin työaikoja tarkastellaan enintään 52 viikon tasoittumisjakson aikana. Tällöin työaika voi hetkellisesti ylittää 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, kunhan se tasoittumisjakson aikana asettuu annettuihin rajoihin.
Säännöllisen työajan ylittävä työaika on ylityötä, silloin kun työntekijä ja työnantaja ovat siitä yhdessä sopineet. Ylityön teettämiseen tarvitaan työntekijän suostumus. Työnantaja maksaa ylityöstä työehtosopimuksen tai työaikalain mukaisen ylityökorvauksen. Ylityön määrää rajoittaa työajan enimmäismäärä, joka saa neljän kuukauden tasoittumisjaksolla olla enintään 48 tuntia viikossa, ellei alan työehtosopimuksessa ole muuta sovittu. Enimmäistyöaika sisältää sekä säännöllisen työajan että lisä- ja ylityöt. https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/tyoaikaratkaisut-tukemaan-yritysten-ja-tyoyhteisojen-menestysta-ja-henkiloston-hyvinvointia
Työntekijän työaikaa säätelevät myös tauko- ja lepoajasta annetut määräykset. Jos työpäivän pituus on yli kuusi tuntia ja työntekijä voi työtehtävien luonteen takia poistua työpisteeltä, on työntekijälle annettava vähintään tunnin mittainen päivittäinen tauko. Työntekijä ja työantaja voivat yhdessä sopia lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin mittaisesta tauosta. Työvuorojen välillä on työntekijälle pääsääntöisesti annettava vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepo Eri alojen työehtosopimuksissa on voitu sopia tauoista ja lepoajoista työaikalaista poikkeavasti. https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyoaika/lepoaika-ja-tauot
Vuosiloma
Työntekijälle kertyy työsuhteen aikana vuosilomaa, jonka ajalta maksetaan palkkaa. Lomapäivien lukumäärä ja loman ajalta maksettava palkka tai lomakorvaus lasketaan vuosilomalain sekä työnantajaa sitovan työehtosopimuksen perusteella.
Vuosiloman lomapäivien lukumäärä lasketaan lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) aikana tehtyjen työpäivien ja työsuhteen keston perusteella. Kun työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 pv/kk, silloin, kun työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, lomapäiviä kertyy 2,5 pv/kk. Työehtosopimuksessa on voitu sopia vuosilomalakia pidemmästä lomasta.
Työnantaja määrää lomien ajankohdan kuultuaan työntekijän toiveen loman ajankohdasta. Vuosilomasta 24 arkipäivää on annettava lomakaudella eli 2.5. - 30.9. välisenä aikana. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta pääsääntöisesti yksi kuukausi ennen loman alkamista, mutta jos tämä ei ole mahdollista, niin ilmoitus on annettava vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.
Työajan lyhennysvapaa - pekkaspäivät
Lainsäädännössä ei ole työajan lyhentämistä -pekkaspäiviä- koskevia säännöksiä, vaan työajan lyhentäminen perustuu työehtosopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Työajan lyhennyksiin on yleensä oikeus vain työntekijällä, jonka säännöllinen tai keskimääräinen työaika on 40 tuntia viikossa. Pekkaspäivät - nimi tulee valtioneuvoston kanslian tulopoliittisesta selvitysmiehestä Matti Pekkasesta v. 1984 - ovat työntekijälle kertyvää palkallista vapaa-aikaa.
Työajan lyhennysvapaan tarkoituksena pudottaa viikkotyöaikaa lakisääteisestä 40 tunnista työehtosopimuksen määrittelemällä tavalla. Esimerkiksi Meton ja Yksityismetsätalouden työnantajien välisen työehtosopimuksen piirissä työskentelevien metsäasiantuntijoiden osalta työehtosopimus määrittää toimihenkilön työaikaa lyhennettävän pääsääntöisesti enintään 12,5 päivällä kalenterivuodessa siten, että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 17 työpäivää kohden. https://www.luva.fi/wp-content/uploads/2020/06/YT_-METO-TES-2020_2022_korjattu_pdf.pdf.
Työajan lyhennysvapaan saa tavallisesti kerryttää käytettäväksi myöhemmin, jolloin ne voi käyttää palkallisena vapaana esimerkiksi noin yhden kokonaisen työpäivän kuukaudessa. Osa työnantajista sallii kertyneiden vapaiden liittämisen työntekijän vuosiloman jatkoksi. Lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa työajan lyhennysvapaa voidaan hyvittää työntekijälle palkan yhteydessä maksettavana työajan lyhennyskorvauksena.
Työajan lyhennysvapaat koskevat kaikkia, joiden työehtosopimuksessa niin on sovittu. Huomattavaa on, että aloilla missä pekkasvapaat perustuvat työehtosopimukseen, työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia, että työajan lyhennysvapaita ei anneta.
Aiheesta lisää: https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/pekkas-vapaat-tessien-liekanarussa
Niillä aloilla, joilla työnantaja ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen, ei työnantajalla ole velvollisuutta antaa pekkasvapaita, ellei siitä ole sovittu työsopimuksessa tai muulla tavoin.
Tapaturma- ja sairaustapaukset
Työntekijän on tehtävä sairaudesta tai tapaturmasta ilmoitus työnantajalle mahdollisimman pian sen tapahduttua. Jos työntekijä sairastuu työaikana, työnantaja huolehtii ensiavusta ja järjestää tarvittaessa kuljetuksen kotiin tai hoitoon.
Työtapaturma on äkillinen työntekijän loukkaantumiseen johtava tapahtuma, joka sattuu omalla työpaikalla, kodin ja työpaikan välillä tai työnantajan määräämällä työmatkalla. Työntekijän velvollisuus on kertoa työtapaturmasta työnantajalle ja varmistettava, että työantaja täyttää tapauksesta tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiölle. Tämän lisäksi työnantajan on ilmoitettava vakavasta työtapaturmasta työsuojeluviranomaiselle.
Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hänen työskentelynsä on estynyt sairauden tai tapaturman vuoksi. Sairausajan palkan maksaminen edellyttää työnantajan hyväksymää todistusta, jonka työntekijä toimittaa (tavallisesti lääkärintodistus). Jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, työntekijälle maksetaan sairausajan palkkana täysi palkka, mutta jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksetaan puolet palkasta. Sairausajan palkkaa maksetaan 9 työpäivältä, ellei alalla sovellettavassa työehtosopimuksessa ole muuta sovittu.
Sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on, että
- poissaolo johtuu sairauden tai tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä
- työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella
- sairauspoissaolon peruste on osoitettu luotettavalla selvityksellä
- sairauspoissaolosta on ilmoitettu työnantajalle asiaan kuuluvalla tavalla
- sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuu kyvyttömyys työsopimuksen mukaisiin tehtäviin
Työterveyshuolto
Työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Sen järjestää ja kustantaa työnantaja. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää terveellistä työympäristöä ja turvallisia työoloja sekä tukea työntekijän työkykyä koko työuran ajan.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja työhön liittyvien sairauksien tai oireiden selvittely.
https://www.tyosuojelu.fi/tyoterveys-ja-tapaturmat/tyoterveyshuolto
Yhteistoimintalaki
Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, joissa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Yhteistoiminnan keskeisinä tavoitteina ovat
- edistää vuorovaikutusta yrityksen ja sen henkilöstön välillä
- kehittää yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa
- kehittää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa heidän työtään, työolojaan ja asemaansa koskeviin päätöksiin
Yhteistoimintalain piiriin kuuluvat mm.
- työvoiman vähentäminen ja lomauttaminen
- liikkeen luovutus
- yritystoiminnan muutokset, kuten tuotevalikoiman muutokset
- yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
Yhteistoimintalain velvoittamana työnantajan on neuvoteltava työntekijöiden kanssa tavoitteenaan yhteisymmärrys, mutta viime kädessä työnantaja päättää asian, ellei yhteisymmärrykseen päästä. Yhteistoimintalaki ei anna valtuuksia paikallisesti sopien poiketa muusta lainsäädännöstä.
Lomautus
Lomautuksella tarkoitetaan työnantajan toimenpidettä väliaikaisesti keskeyttää työnteko ja palkanmaksu, mutta työsopimuksesi pysyy voimassa. Lomautus edellyttää työnantajaltasi tuotannollisia tai taloudellisia syitä tai tilapäistä heikennystä mahdollisuudessa tarjota töitä, kuten metsäalalla kelirikkokausi. Lomautusajalta Sinulla on oikeus työttömyysetuuteen, joten muista ilmoittautua välittömästi lomautuksen alkaessa TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, sillä työttömyysetuutta voidaan maksaa vain sellaiselta ajalta, jona ilmoittautuminen on voimassa. https://teollisuuskassa.fi/tietoa-etuuksista/ansiopaivaraha/